Miten siinä käy niin. Kaikki sekoaa ja päässä humisee tyhjyys. Koulussa ei jaksa keskittyä ja seinän tuijotus on lempi harrastuksesi. Tälläinen päivä on jokaisella joskus. Minulla juuri tänään. Kun minulle ilmoitetaan kolmannen kerran äidinkielen tunnin aikana, että keskittyä kannattaisi alan miettiä asiaa tosisssani. Miksi juuri tänään on tälläinen päivä? En nukkunut huonosti. En ole vakavasti ihastunut ja leijaile pilvissä. Miksi tälläinen päivä siis tulee? Onko se sitten niin normaalia. Mikä ajatukseni vie muualle? En tiedä.

Selityksiä??

Ensimmäinen kirjoitukseni

Elikkä hieman itsestäni;
15 vuotias tyttö.
Käy yhdeksättä luokkaa koulussa.
Kirjoittaa tuntemattomana.
Julkaisee myös novelleja.